Sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät lasten ja perheiden hyvinvointia

Hallitus on pikaisella aikataululla valmistellut useita esityksiä sosiaaliturvan leikkauksista, jotka vaikuttavat myös lapsiperheiden toimeentuloon heikentävästi. Leikkauksia esitetään muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen. Lisäksi usean etuuden indeksikorotukset aiotaan jäädyttää vuosiksi 2024–2027. Leikkaukset vaikuttavat merkittävästi pienituloisiin lapsiperheisiin. Ne myös lisäävät perheiden toimeentulotuen tarvetta varsinkin nyt, kun elinkustannukset ovat nousseet viimeisen parin vuoden aikana eniten sitten 1980-luvun alun.

Sosiaaliturvan leikkauksia perustellaan julkisen talouden säästöillä. Esityksissä ei huomioida, että lisääntyvät perheiden toimeentulovaikeudet voivat heijastua pitkäaikaisesti lasten elämään ja hyvinvointiin. Suunnitellut leikkaukset vaikuttavat kaikkein eniten heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Erityisesti esimerkiksi pienituloisiin yksinhuoltajaperheisiin, joiden toimeentuloon leikkausten vaikutukset kasautuvat. MLL:n Hämeen piirin alueella Päijät-Hämeen maakunnassa yksinhuoltajien osuus kaikista lapsiperheistä on Suomen suurin. Tutkimusten mukaan perheiden taloudelliset vaikeudet näkyvät myöhemmin lasten ja nuorten elämässä esimerkiksi hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna. Jos perhe saa kahta tai useampaa etuutta, leikkausten vaikutukset kasaantuvat ja ne voivat muodostua näille perheille täysin kohtuuttomiksi, jolloin lapsiperheköyhyys uhkaa lisääntyä. Leikkauksilla voi olla erityisen suuria vaikutuksia päijäthämäläisten lasten hyvinvointiin, sillä Suomessa lapsiperheköyhyys on jo tälläkin hetkellä korkeinta Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa.

Leikkauksia perustellaan myös työhön kannustamisella. Työllistyminen ei kuitenkaan ole yleensä kiinni omasta motivaatiosta työn vastaanottamiseen. Syyt liittyvät usein muihin tekijöihin, kuten matalaan koulutustasoon tai terveydentilaan. Lahden seudulla korkeasti koulutettujen osuus on matalampi ja peruskoulun varassa olevien osuus suurempi kuin monissa muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. On myös syytä huomata, että perheellisten aikuisten työllisyysaste on Suomessa korkeampi kuin lapsettomien aikuisten. Useat samanaikaiset sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien tilannetta entisestään. Se ei edistä työllistymistä eikä julkista taloutta.

Hyvää lapsi- ja perhepolitiikkaa ei voida toteuttaa niin, että yksittäiset lainsäädännön uudistukset toteutetaan irrallisena toisistaan ilman huolellista lapsi- ja perhevaikutusten arviointia. Hallitus on myös ohjelmassaan sitoutunut edistämään lapsiperhemyönteistä politiikkaa ja kiinnittämään huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin. Onkin välttämätöntä, että suunniteltujen sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin arvioidaan ja sen perustella tehdään tarvittavat korjaukset. Mutta onko näin nopealla aikataululla etenevässä valmistelussa mahdollisuutta riittävään vaikutusten arviointiin? YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa suositellut, että Suomi välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.

Kun yhteiskunnan palveluista leikataan, on heikommassa asemassa olevien hyvinvointi entistä enemmän hyväntekijöiden varassa. Yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ei voi siirtää yksinomaan esimerkiksi järjestöjen ja vapaaehtoisten vastuulle. Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa lisätä lapsiperheköyhyyttä. On muistettava, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten kasvuedellytyksiin panostaminen on vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa.