Historiaa

MLL:n Hämeen piirin Eräslahden kesäsiirtolassa 1955
MLL:n Hämeen piirin Eräslahden kesäsiirtolassa 1955

MLL rakentaa Suomen ja sen lasten tulevaisuutta

"Työn määränpäänä olkoon, että jok'ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi".

Näillä tänäkin päivänä ajankohtaisilla sanoilla kutsui kenraali Mannerheim v. 1920 kansalaisia mukaan työhön lasten olojen parantamiseksi. Työ aloitettiin vaikeissa oloissa, jopa kurjuudessa uskoen kuitenkin kansalaisten yhteistyöhön, valistukseen ja lisääntyvän tiedon voimaan.

Sophie Mannerheim kokoava voima

Marsalkka Mannerheimin sisar, sairaanhoitaja Sophie Mannerheimiä kosketti yksinäisten äitien ahdinko ja vuonna 1917 hän perusti yhdistyksen auttamaan äitejä ja heidän lapsiaan. Ruotsista saadulla avustusrahalla, Sophie Mannerheim osti kiinteistön Toiselta Linjalta Kalliosta, jossa äitien turvakoti aloitti toiminnan vuonna 1918. Maaliskuussa 1918 Sophie Mannerheim kokosi työryhmän pohtimaan maan lastensuojeluongelmia. Ryhmän kantavana voimana oli kouluneuvos Erik Mandelin. Mandelin julkaisi jo syksyllä 1919 lastensuojeluohjelman, jossa hän painotti ennaltaehkäisevää työtä.

Kenraali Mannerheim suostuu keulakuvaksi

Sophie Mannerheim ja Erik Mandelin esittelivät työryhmänsä suunnitelman Sophien veljelle, kenraali Carl Gustaf Mannerheimille. Suunnitelma oli hyvin laaja ja siihen sisältyi mm. neuvolaverkoston luominen ja erilaisten laitosten perustaminen. Kenraali Mannerheim epäröi. Oleellinen sysäys liiton perustamiselle oli lastentautiopin asiantuntijan, dosentti Arvo Ylpön mukaantulo. Syyskuussa 1920 tämä ydinjoukko istui kenraalin kotona keskustelemassa maan lastenhoidon tilanteesta. Päädyttiin perustamaan kansalaisjärjestö, johon kaikki voisivat kuulua.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin 4.10.1920

Perustava kokous pidettiin 4.10.1920 kenraali Mannerheimin kotona Helsingin Mariankadulla. Järjestölle annettiin nimeksi Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kenraali Mannerheim nimettiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sophie Mannerheim, varapuheenjohtajaksi Arvo Ylppö ja sihteeriksi Erik Mandelin. Kanslia perustettiin kenraali Mannerheimin kotiin ja sitä johti Erik Mandelin kouluhallituksen virkansa ohessa.

Järjestölle laaja ohjelma

Mandelin ja Ylppö olivat valmistelleet järjestölle ohjelman. Lähtökohtana oli, että kaikkia lapsia oli hoidettava hyvin ja että kaikilla lapsilla oli oikeus asiantuntevaan huoltoon. Ohjelman lisäksi Mandelin ja Ylppö suunnittelivat organisaation ja säännöt. Liiton muodostivat keskusjärjestö ja paikallisosastot, jotka olivat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä ja sitoutuivat noudattamaan liiton ohjelmaa. Liiton tarkoitukseksi kirjattiin kaikki lastensuojelutyö, mikä ei lain mukaan kuulunut valtiolle tai kunnalle.

Ylpön mielestä tärkein tehtävä oli taistelu imeväiskuolleisuutta vastaan. Imetys, asuntojen parantaminen ja hygienian kohottaminen olivat ensimmäiset tehtävät. Ne olivat saavutettavissa valistustyöllä.

Paikallisosastoja perustettiin nopeaan tahtiin

Ensimmäiset paikallisosastot perustettiin jo vuoden 1920 loppupuolella: Hanko 24.10. ja Hämeenlinna 27.12. Vuonna 1921 perustettiin 25 osastoa ja vuonna 1930 osastoja oli jo 524.

Eräslahden kesäsiirtolan poikia 1956
Eräslahden kesäsiirtolan poikia 1956

MLL:n Hämeen piiri perustettiin tammikuussa 1951
 

Kolmenkymmenen aktiivisen toimintavuoden jälkeen liiton organisaatiota uudistettiin 1950-luvun alussa, jolloin uusi piirijärjestelmä sai alkunsa. MLL:n Hämeen piiri perustettiin tammikuussa 1951 ja sen pohjaksi muodostui jo 30 vuotta Hämeessä toimineet MLL:n paikallisosastot. Perustamisvuonna 1951 Hämeen piirin alueella toimi 76 paikallisosastoa ja osastojen jäsenmäärä oli lähes 12 000 henkilöä.

Vuonna 2015 MLL:n Hämeen piirin alueella, Pirkanmaalla Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä toimii 78 paikallisyhdistystä (entiset osastot), joiden jäsenmäärä on yhteensä n.14 000 henkilöä. Piiritoimisto sijaitsee Tampereella ja aluetoimisto Hämeenlinnassa.

 

MLL:n Hämeen piirin toimintaa vuosikymmenittäin:


2010-luku

  • Vahvuutta vanhemmuuteen - hanke (2010-2014). MLL:n Hämeen piiri toimii yhtenä Suomen viidestä MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmätoiminnan koulutuskeskuksista. Koulutamme Vahvuutta vanhemmuuteen –hankkeessa kehitettyjen mallien pohjalta uusia perheryhmäohjaajia sekä mentalisaatioperustaista ajattelu- ja toimintatapaa.
  • Valtakunnallinen Koulurauha julistettiin Tampereelta 21.8.2014
  • Leikki -hanke (Suomen Kulttuurirahaston rahoittama) yhteistyössä SPR:n kanssa (2014-2016)
  • Perhekeskustoimintaa yhteistyössä paikallisyhdistysten ja alueen kuntien kanssa
  • Perhekummitoimintaa
  • Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa
  • Isähanke, piirin päävastuualueena  yhteistyö Puolustusvoimien kanssa. Hankkeen tavoitteena oli tukea varusmiesten hyvinvointia, parisuhdetta ja tulevaa vanhemmuutta (2010-2013)
  • Onni -perheapukokeilu Tampereen kaupungin kanssa
  • Lastenhoitotoiminta yhteistyössä niiden kuntien kanssa, jotka tukevat toimintaa (v. 2011 alkaen)
  • Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke (2009-2013)

2000-luku

  • Eskarista ekaluokalle -hanke (2007-2009)
  • Lapsiperheiden palvelujen kehittäminen
  • Vanhempien ja lasten toimintaryhmät, mm.
  • Vaavinkaiset
  • Taaperoiset
  • Hyvä mopo
  • Työllistämisprojektit
  • Vanhemmuuden tukeminen
  • Koululaisten iltapäivätoiminta


1990-luku

  • Perhe- ja kotipalvelut
  • Perhekahvilat
  • Monet erilaiset projektit
  • Kotineuvola Oy 1993
  • Neuvolapuhelin 1993
  • Lastenhoito-oppaat 1995
  • Malawi-klubi
  • Ympäristötoiminta
  • Yhteistyö Viron lastensuojelutyön kanssa

1980-luku

  • Koulutustoiminnan laajeneminen
  • Sairastuneen lapsen hoitajarengas 1980
  • Lastenhoitopalvelu Kanta-Hämeessä1987
  • Arvo ja Sohvi -kotipalvelukokeilu 1989
  • Sophie-lehti 1986
  • Leikkiperinteen vaaliminen
  • Taidekasvatus
  • Arvo Ylppö -seminaarit

1970-luku

  • Kotikasvatuksen tukeminen
  • Koulun ja kodin yhteistyö
  • Lasten päivähoidon kehittäminen
  • Koululaisten tukioppilastoiminta 1972 -

1970-luku

  • Kotikasvatuksen tukeminen
  • Koulun ja kodin yhteistyö
  • Lasten päivähoidon kehittäminen
  • Koululaisten tukioppilastoiminta 1972 -

1950-luku

  • Terveyskasvatus
  • Kouluruokailun kehittäminen
  • Uimakouluja lapsille
  • Kurssitoimintaa