Järjestöt ovat keskeinen osa kansalaisten omaehtoisesta toiminnasta muodostuvaa kansalaisyhteiskuntaa. Vahva kansalaisyhteiskunta on tärkeä sekä yhteiskunnan vakauden että hyvinvoinnin näkökulmasta. Elinvoimaiset ja autonomiset kansalaisjärjestöt tukevat toiminnallaan demokraattista ja avointa yhteiskuntaa.

Suomalaisilla sosiaali- ja terveysjärjestöillä on aina ollut merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Järjestöt ovat edistäneet eri-ikäisten ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Ne organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ja tuottavat ihmislähtöisiä palveluita.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto toimii lähes kaikissa Suomen kunnissa. MLL tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistehtäviä, vastaa perheiden tuen tarpeisiin ja toimii eri tavoin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyössä julkisen sektorin kanssa järjestömme on mukana ratkomassa ajankohtaisia haasteita kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

MLL vaikuttaa Pirkanmaan jokaisessa kunnassa. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimintaansa organisoivia MLL:n paikallisyhdistyksiä on tällä hetkellä 43 ja vapaaehtoisia niissä reilu 400. Nämä kansalaisjärjestötoimijat järjestävät paikallista perheiden hyvinvointia tukevaa toimintaa hyvin kustannustehokkaalla tavalla. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen kuitenkin tukiresursseja, johon tarvitaan rahoitusta. Paikallisyhdistysten Pirkanmaalla järjestämissä lapsiperheiden kohtaamispaikoissa eli MLL:n perhekahviloissa käyntikertoja viime vuonna oli 12 600.

MLL:n Hämeen piirin ja MLL:n Tampereen osaston ammatillisesti ohjatussa vapaaehtoistoiminnassa oli mukana viime vuonna 458 vapaaehtoista erilaisissa tehtävissä lasten, nuorten ja perheiden tukena. Ammatillisesti ohjatuissa lapsiperheiden kohtaamispaikoissa oli 3300 käyntiä. Kouluissa kiusaamisen vastaista työtä tekee 1700 MLL:n tukioppilasta. Tunne- ja ihmissuhdetaitoihin keskittyviin työpajoihin kouluilla on osallistunut 2000 lasta ja nuorta. Olemme järjestäneet perheisiin 6249 tuntia lastenhoitoapua. Lapsiperheiden erotilanteisiin suunnatussa ohjaus- ja neuvontatyössä oli 650 käyntiä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei tule jatkossakaan selviämään haasteistaan ilman kansalaisjärjestöjä ja niiden monipuolista toimintaa. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita niin valtiovallalle, hyvinvointialueille kuin kunnille.

Järjestöjen toimintaedellytykset on varmistettava pitkäjänteisellä tavalla. Huomiota on kiinnitettävä muun muassa avustusten riittävyyteen, maksuttomien tai kohtuuhintaisten tilojen saamiseen järjestöjen käyttöön sekä kumppanuuksien jatkumiseen hyvinvointialueiden toiminnan alettua.

Päivi Meduri, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri

Eeva Laine, toiminnanjohtaja, MLL:n Tampereen osasto