Blogi: Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa

Perhe muuttaa kaksioon, koska perheen talous ei muuten kestä asumistuen leikkausta. Teini ja taapero jakavat makuuhuoneen, äiti nukkuu olohuoneessa.

Asuntolainan korkojen nousun ja sähkön kallistumisen takia perheellä ei ole varaa lämmittää taloa. Makuuhuoneessa näkyy öisin, kun koiran hengitys höyryää.

Jokainen, joka käy ruokakaupassa, on huomannut, että ostosten loppusumma on noussut. Ruokaa on pakko ostaa, mutta se on kallista.

Järjestöiltä saa toki apua. Hopelta saa käytettyjä vaatteita. Ruokajakelusta saa pari kassillista ruokaa. MLL ja SPR jakoivat jouluna ruokalahjakortteja ja joululahjoja. Mutta voiko lasten hyvinvointi olla järjestöjen avun ja hyväntekeväisyyden varassa?

Taloushuolet kuuluvat tällä hetkellä myös MLL:n nuorten palveluissa: moni nuori kuvailee, että omassa perheessä vallitsee ahdistunut, stressaantunut tai huolestunut tunnelma, joka vaikuttaa koko perheen psyykkiseen hyvinvointiin. Taloudellinen ahdinko pohdituttaa myös MLL:n vanhempainpuhelimeen tai -nettipalveluun yhteyttä ottaneita vanhempia.

Lapsiperheköyhyys on yhä suurempi ongelma Suomessa, vaikka se on ollut paljon esillä ja sen kielteiset vaikutukset tunnetaan. Elinkustannusten nousu ja sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät lapsiperheiden toimeentulovaikeuksia. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten laskelman mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan tänä vuonna noin 68 000 henkilöllä, joista noin 16 700 on lapsia.

Köyhyys on keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä lasten elämässä. Haluammeko me, että köyhyydestä tulee entistä enemmän periytyvää ja syvempää? Haluammeko me, että yhä useampi lapsi syrjäytyy? Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä esimerkiksi hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna.

1990-luvun laman aikana tehdyt leikkaukset ovat osoittaneet, että niiden aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Lyhytnäköiset säästöpäätökset kostautuvat tulevaisuudessa lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisenä. 

Me tarvitsemme toimia lapsiperheiden riittävän toimeentulon varmistamiseksi. Lapsiperheiden sosiaaliturvaetuuksia tulee korottaa eikä leikata.  Hyvinvointipolitikka on perustana lapsiperheiden riittävän toimeentulon turvaamiselle. Esimerkiksi perusturvan riittävyydestä huolehtiminen, lapsilisän jälkeenjääneisyyden korjaaminen ja indeksikorotuksen palauttaminen sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun panostaminen.

Lapset ovat Suomen katoava luonnonvara. Pidetään heistä huolta.