Blogi: Lapsiperheköyhyys näkyy Pirkanmaan järjestökentällä

Sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa julkaiseman arvion mukaan 31 000 lasta tulee tipahtamaan Suomessa köyhyysrajan alapuolelle. Kun huomioidaan jo tällä hetkellä köyhyydessä elävät lapset, nousee köyhien lasten määrä noin 150 000 lapseen. Tämä tarkoittaa Jyväskylän kokoisen kaupungin asukasluvun verran köyhiä lapsia ja nuoria.

Syynä köyhyyden voimakkaaseen kasvuun ovat hallituksen mittavat sosiaaliturvaleikkaukset, jotka lisäävät pienituloisuutta ja kasvattavat tuloeroja. Tutkimusten valossa tiedetään, että lapsena koettu köyhyys heikentää koulumenestystä ja mielenterveyttä, sekä lisää riskiä työttömyyteen aikuisena. Silti suunnitellaan lisää leikkauksia sosiaaliturvaan.

Suhteellisesti köyhä perhe joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai asumisesta. Absoluuttinen köyhyys taas tarkoittaa sitä, ettei rahaa ole riittävästi elämän perustarpeisiin. Suomessa absoluuttista köyhyyttä ei perinteisesti ole juurikaan esiintynyt, mutta nyt tähän on tullut muutos. Yhä useampaa lasta on vastassa koulupäivän jälkeen tyhjä jääkaappi.

Pirkanmaan lapsi- ja perhejärjestöjen toiminnassa lisääntyvä lapsiperheköyhyys näkyy muun muassa siten, että avoimissa perheiden kohtaamispaikoissa kaikki tarjolla oleva ruoka hupenee. Köyhien perheiden lisääntynyt määrä näkyy myös leipäjonoissa Pirkanmaalla. Tampereen Asunnottomien yössä lasten osuus kävijöistä oli tänä syksynä suurempi, kuin koskaan. Erityisen huolestuttava ilmiö on, että leipäjonoissa tavataan entistä enemmän lapsia ilman vanhempia.

Myös tarve erilaisille lasten harrastustuille on lisääntynyt ja tämä näkyy järjestöissä ja urheiluseuroissa lisääntyneinä tukihakemuksina. Köyhyys rajoittaa lasten mahdollisuuksia harrastaa ja lisää näin ulkopuolisuuden kokemuksia. Köyhyys aiheuttaa lapsissa osattomuutta ja kuormittavia tunteita, kuten syyllisyyttä ja häpeää. Köyhyys voi vaikuttaa niin, ettei lapsi koe olevansa samalla viivalla kuin muut. Köyhien perheiden lapsilla ei ole varaa unelmoida.

Lähestyvä joulu on huolen aihe yhä useammassa perheessä. Kuinka mahdollistaa lapsille mukavat joulumuistot, kun raha ei riitä edes tavalliseen arjen pyörittämiseen? Järjestöjen tarjoama aineellinen apu helpottaa tilannetta monessa perheessä, mutta resurssit eivät riitä kaikkien tarvitsevien auttamiseen. Perheiden ahdinko näkyy järjestöissä lukuisina yhteydenottoina ja avunpyyntöinä.

Toisin, kuin ehkä yleisesti mielletään, lapsiperheköyhyys ei ole vain yksilön tai perheen ongelma, vaan iso yhteiskunnallinen haaste. Lasten hyvinvointiin investoiminen on paitsi kansantaloudellisesti kannattavaa myös moraalisesti oikein. Lapsuus on ainutkertainen elämänvaihe ja jokainen lapsi ansaitsee hyvän lapsuuden. Köyhyyden torjuminen on myös välttämätöntä Suomen tulevaisuuden kannalta. Mitä enemmän meillä on toimintakykyisiä ihmisiä, sitä paremmin pärjäämme.

Järjestöt ovat tärkeä tekijä lapsiperheköyhyyden torjumisessa, mutta hyvinvointivaltiossa heikompiosaisista huolehtiminen ei voi olla hyväntekeväisyyden varassa. Tarvitaan pikaisesti suunnan muutos ja päättäväisiä toimia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.