Miten puhua pienelle lapselle tai alakouluikäiselle koronatartunnan saamisesta?

15.9.2021

Koronaviruspandemia on kestäny jo pitkään, ja se jatkuu edelleen. Vanhempaa tilanne voi huolettaa niin omasta, lapsen kuin muiden läheisten puolesta. 

Joskus virus voi tarttua varovaisuudesta huolimatta. Tällöin vanhemmalla on tärkeä rooli lapsen tukemisessa. Vanhemman on oman huolensa lisäksi kohdattava lapsen kysymykset. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää, miksi pitää olla eristyksissä kavereista, jos on saanut koronavirustartunnan, joka on lievä tai orireeton. Tämän vuoksi lapselle on tärkeä selittää, miksi ei voi liikkua kodin ulkopuolella, vaikka ei tuntisi itseään sairaaksi.

Tässä vinkkejä koronatartunnasta keskustelemiseen:

  1. Koita välttää omien sairauteen liittyvien huoliesi puhumista lapsen kuullen, jotta mahdollinen ahdistuksesi ei siirry lapseen.
  2. Jos lapsesi on saanut koronavirustartunnan, on hyvä varata rauhallista aikaa uutisen vastaanottamiseen.
  3. Kerro tartunnasta ikätaso huomioiden. Esimerkiksi: ”Mehän kävimme siellä koronatestissä, muistatko? Minulla on nyt tulokset ja ne kertovat, että olet saanut koronavirustartunnan. Jutellaan yhdessä, mitä tämä tilanne tarkoittaa.” 
  4.  Anna lapselle aikaa ja tilaa kysyä ja kertoa tuntemuksistaan. Vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti, mutta lietsomatta pelkoa tai epävarmuutta. Kerro tosiasiat: lapset todella harvoin sairastuvat vakavasti koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lapsi voi hyvin pelätä tällaista, kun koronaviruksesta puhutaan paljon. 
  5. Rauhoittele lasta. Lapsi saattaa kokea syyllisyyttä, että on terveysturvallisuusohjeiden noudattamisesta huolimatta saanut tartunnan. Siksi on tärkeää korostaa lapselle, että koronatartuntaan sairastuminen ei ole hänen syynsä.
  6. Jos huomaat, että asia vaivaa lasta, voit kysyä häneltä: ”Hei minusta tuntuu, että mietit tätä sairastumista. Mitä kaikkea ajattelet? Mikä sinua harmittaa eniten?” Älä kuitenkaan pakota puhumaan, mutta pidä keskusteluyhteys lapseen auki.
  7.  Pysyttele itse mahdollisimman rauhallisena. Lapsen reaktiot pohjautuvat vanhempien antamaan esimerkkiin: jos aikuinen käyttäytyy rauhallisesti, lapsi kokee olevansa turvassa.
  8. Fyysinen eristäytyminen ystävistä ja harrastuksista on ikävää. Tämä voi harmittaa lasta paljon. Voitte miettiä ja järjestää yhdessä sen, miten etäyhteyksiä voi hyödyntää kavereiden tapaamiseen. Pienen lapsen kanssa voi valmistaa kalenterin, jonka avulla helpommin hahmottaa jäljellä olevien eristyspäivien määrää.
  9. Viettäkää voinnin ja eristyksen puitteissa mahdollisimman paljon aikaa myös aivan tavallisten asioiden parissa, jotta ajatukset eivät pyörisi vain sairaudessa. Luokaa uusia rutiineja.
  10. Luo positiivista huomista arjessa ja omassa puheessa. Vahvista uskoa paranemiseen ja toipumiseen. Miettikää, mitä kivaa teette sitten, kun olette terveitä.