Pienen koululaisen vanhemmille 3/3

 

Oppiminen ja ajatteleminen

 

13.8.2019

Lapsen on helpointa ajatella asioita, joita hän voi itse nähdä, tuntea tai käsitellä. Hänen on vielä vaikea ratkaista kielellisiä pulmia, esimerkiksi ”Kallella on enemmän karkkeja kuin Matilla, mutta vähemmän kuin Ellalla. Kenellä on eniten karkkeja?”. Hänen on usein vaikea ymmärtää tai huomata esimerkiksi kielen ironisia, humoristisia tai abstrakteja merkityksiä. Niitä on kuitenkin kiva harjoitella erilaisilla arvoituksilla, kompakysymyksillä ja vitseillä. Omia ratkaisuja tai omaa toimintaa voi olla joskus vaikea perustella tai kuvailla sanoilla. Lapsesta voi tuntua hankalalta vastata kysymykseen ”Miksi sinä noin menit tekemään?”, vaikka se olisi aikuisesta ihan looginen kysymys. Kokemuksiensa perusteella lapsi pystyy jo tekemään joitain yleisiä päätelmiä. Lapsesta on mukava jakaa ajatuksiaan ja pohtia asioita yhdessä vanhemman kanssa.

Pieni koululainen osaa ja usein haluaakin luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan, keräilyharrastus voi olla mieluinen. Säilyvyyden käsite alkaa selkeytyä: lapsi ymmärtää saavansa yhtä paljon pullaa olipa sama taikinanpala leivottu pyöreäksi tai pötkyläksi. Samaten lapsi oivaltaa, että luvut voidaan laskea yhteen eri järjestyksessä lopputuloksen muuttumatta.

 

Tärkeä opettaja

Opettaja on ensimmäisinä kouluvuosina yleensä lapselle tärkeä auktoriteetti. Lapsi ei useinkaan arvostele opettajaa, kouluaineita tai opetusmenetelmiä. Hän haluaa aikuisen kiitosta ja hyväksyntää. Opiskelua motivoi halu toimia mieliksi tärkeille aikuisille, opettajalle ja vanhemmille.

Lapsi voi vertailla vanhempiaan ja opettajaansa, ja ainakin välillä opettajan eduksi: ”Mutta meidän ope on sanonut…!” Vanhemmat ovat edelleen lapsen tärkeimmät aikuiset, mutta he eivät ole enää hänen ainoita auktoriteettejaan. Tilanne on hänelle uusi ja vanhempien tulee kunnioittaa ja pohtia näitä asioita yhdessä lapsen kanssa. Onkin melko tavallista, että lapsi arvostelee vanhempiaan eri tavoin kuin varhaislapsuudessa. Hän ei kuitenkaan siedä sitä, että kukaan muu arvostelee heitä.

 

Oikein vai väärin?

Noin 6–7 vuoden iässä aikuisen valvonta ja ohjeet alkavat elää lapsen niin sanottuna omana sisäisenä oppaana, omatuntona. Lapsi voi itse säädellä toimintaansa eri tavoin kuin ennen. Tämä antaa hänelle uudenlaista itsenäisyyden tunnetta ja vahvistaa itsetuntoa. Kun lapsi on vähemmän riippuvainen aikuisten ohjauksesta, hän kehittää omaa arvostelukykyään. Tämä on arvokas kyky.

Alussa lapsen omatunto on usein jyrkkä ja vaativa. Hän haluaa toimia omaksumiensa sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Lapsi pyrkii hahmottamaan ja ymmärtämään erilaisia sääntöjä. Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että hän kantelee ystäviensä kielletyistä puuhista. Kantelulla lapsi ei useinkaan halua hankaluuksia ystävälleen, vaan vahvistusta sille, onko hän ymmärtänyt säännön oikein ja kuinka aikuinen asiaan suhtautuu. Tunteita on vielä tarpeen sanoittaa lapselle: ”Hienoa, että sinä jo tiedät tuon säännön. Elina taitaa sitä vielä harjoitella. Tuntuiko teko sinusta epäreilulta?”

Koska lapsi tässä iässä on valppaana säännöille, hän huomauttaa herkästi aikuisellekin, jos tämä toimii sääntöjen vastaisesti, esimerkiksi jättää turvavyön kiinnittämättä. Tietynlainen ”sääntökartta” antaa lapselle turvallisuutta ja varmuutta.

Lapsi ei usein kuitenkaan pysty yleistämään sääntöjä eri tilanteisiin ja ympäristöihin. Esim. jos lasta on kielletty heittelemästä palloa kotona olohuoneessa, hän ei välttämättä pysty soveltamaan samaa sääntöä isovanhempien olohuoneeseen. Vanhemmalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, sillä lapsi ei aina tahallaan uhmaa sääntöjä. Lapsi on tässä ikävaiheessa herkkä kritiikille ja vähättelylle. Hän voi puolustautua voimakkaasti, jos häntä arvostellaan tai hän ei saa riittävästi hyväksyntää ja kiitosta.

 

Lapsesi on ainutlaatuinen

Lapsesi saa temperamentin syntymän hetkellä. Temperamentilla tarkoitetaan lapselle tyypillistä ja synnynnäistä tapaa toimia ja käyttäytyä, mutta lapsen persoonallisuus muovautuu temperamentin ja ympäristön, ennen kaikkea perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Joskus voi olla vaikea arvioida, mikä on pienen koululaisen ikään liittyvää käyttäytymistä ja mikä taas on hänen synnynnäistä temperamenttia. Millainen on juuri sinun lapsesi luonne, ominaisuudet ja ainutlaatuisuus? Kun pyrit tutustumaan juuri häneen, pystyt paremmin huomaamaan hänen toiveitaan, ajatuksiaan ja tunteitaan sekä näkemään hänen käyttäytymisensä taakse. Joskus toisia lapsesi luonteenpiirteitä voi olla helpompi hyväksyä kuin toisia. Lapsen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää, että hän tulee ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Suvi Myllärniemi

Kasvatustieteen maisteri

Koordinaattori

MLL:n Hämeen piiri

Pienen koululaisen vanhemmille 2/3

 

Yksinoloa ja ystävyyssuhteita

 

9.8.2019

Ekaluokkalaisen koulupäivä on lyhyt. Aamuun ja iltapäivään voi jäädä hetkiä, jolloin lapsi joutuu selviytymään ilman aikuista. Lapsi ehkä jo nauttii itsenäistymisestään ja siitä, että pärjää ja uskaltaa olla jo yksin kotona hetken. Se, kuinka hyvin lapsi viihtyy yksin, on yksilöllistä. Vanhemman on hyvä tunnistaa, kuinka paljon itsenäisyyttä lapselle voi antaa ja missä määrin häntä voi rohkaista siihen. Mikäli yksinolo ei lapsesta tunnu mukavalta, olisiko vielä jokin keino muuttaa perheen arkea, jottei yksin vielä tarvitsisi olla?

  • Havainnoi lastasi ja pohdi millaiset valmiudet hänellä on yksin oloon. Pelkäävää lasta ei voi jättää yksin.
  • Jutelkaa yhdessä lapsen kanssa, millaisia tunteita yksinolo herättää.
  • Lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa paljon se, onko vanhempi tavoitettavissa esimerkiksi puhelimitse työpäivän aikana.
  • Mitä tulisi hätätilanteessa tehdä?
  • Laatikaa yhdessä säännöt: mitä lapsi saa tehdä ja mitä ei. Voiko mennä ulos leikkimään vai onko pysyttävä sisätiloissa? Saako pyytää kavereita kylään?
  • Esimerkiksi jääkaapissa valmiina odottava välipala, kertoo lapselle huolenpidostasi.
  • Yksin oltuaan lapsi voi olla tavallista huonotuulisempi, takertuvampi tai vetäytyvämpi. Hän on ikävöinyt sinua ja kaipaa huomiotasi. Vanhemman läsnäolo ja juttelu päivän tapahtumista helpottaa.

Kaverit ja leikkiminen

Useimmat ekaluokkalaiset ovat jo harjoitelleet vuorovaikutustaitoja muiden lasten kanssa ennen koulun aloitusta ja heillä on sellaisia sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan ryhmässä. Lapsi, joka ei ole ennen kouluikää ollut missään lapsiryhmässä, voi tarvita aluksi tukea. Koulussa lapsen pitäisi pystyä muun muassa kuulumaan ryhmään ja sietämään sitä, että opettaja huomioi kaikkia luokan lapsia.

Erilaiset leikit ja pelit ja tavaroiden vaihto ovat usein suosittua tekemistä kavereiden kanssa. Ryhmään kuulumisella ja hyväksytyksi tulemisella on kouluikäisille suuri merkitys. Lapsi voi haluta pukeutua kuten kaverinsa. Hän ihailee tai inhoaa samoja asioita kuin kaverinsa. Kavereiden mielipiteillä on yhä suurempi merkitys.

Pikku koululaisten leikeissä ja peleissä on usein tarkat säännöt. Kaikki säännöt eivät ole ehdottomia, vaan niistä voidaan yhdessä sopia ja muuttaakin niitä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa löytää yhteisymmärrystä siitä, mikä on oikeudenmukaista. Pelissä häviäminen on vielä vaikeaa. Lapsi haluaisi olla paras kaikessa.

Pienen koululaisen käytös voi ajoittain olla itsekästä tai jopa hyökkäävää. Hänen empatiakykynsä kuitenkin kehittyy ja lapsi pystyy entistä paremmin ajattelemaan myös muiden tunteita ja tarpeita. Lapsen empatiakyky voi näkyä hoivaamisena: hän haluaa ehkä lemmikkieläimen ja hoitaa eläimiä, vauvoja ja pikkulapsia.

 

Suvi Myllärniemi

Kasvatustieteen maisteri

Koordinaattori

MLL:n Hämeen piiri

Pienen koululaisen vanhemmille 1/3

 

Kysy, kehu ja lohduta

 

7.8.2019

Koulu alkaa elokuussa, mutta lapsuus jatkuu vielä pitkään. Itsenäiseksi kasvaminen tapahtuu vähitellen ja siinä pieni koululainen tarvitsee vanhemman tukea. Kouluiässä tapahtuu paljon henkisiä ja fyysisiä muutoksia. Erityisen merkittävä on koulun rooli lapsen sosiaalisten taitojen harjoittelussa. Koulussa tutustutaan uusiin ihmisiin, luodaan ystävyyssuhteita ja harjoitellaan toisten kanssa toimimista.

Kun koulu alkaa, lapsen vastuu omien asioiden huolehtimisesta kasvaa. Pieni koululainen opettelee koulun sääntöjä, tapoja ja rooleja. Hänellä on paljon uutta muistettavaa, kuten aamutoimet, kellonajat, koulurepun sisältö ja koulumatka. Kaikkea ei voi eikä tarvitse osata heti. Koululainen hänestä kasvaa vähitellen ja tarvitsee vielä pitkään vanhemman apua.

Vanhemman tehtävänä on turvata lapselle sujuva arki ja taata hyvät edellytykset koulunkäynnille. Vanhempi huolehtii lapsen säännöllisestä ja terveellisestä ruokailusta, riittävästä unesta ja levosta sekä ajasta liikkua ja leikkiä. Pieni koululainen ei vielä voi huolehtia itse säänmukaisista ulkoiluvaatteista, liikuntavarusteista ja tarvittavista kouluvälineistä. Ne ovat vanhempien vastuulla.

Pienen koululaisen maailma laajenee. Hänellä on usein jo harrastuksia ja hän vierailee kavereiden kotona. Myös kotona oleilulla, leikillä, vapaalla touhuilulla ja mielikuvituksella on edelleen tärkeä sija elämässä. Vanhemmat ja oma perhe ovat lapselle kaikkein tärkeimmät ja yhteinen aika perheen kanssa on arvokasta. Jokainen lapsi haluaa usein kuulla olevansa vanhemmalleen tärkeä ja rakas.

Lapsi voi verrata kykyjään muihin ja epäillä niitä. Hän voi kokea alemmuutta, vaatia itseltään liikaa ja pelätä epäonnistumisia. Lapsi tarvitsee runsaasti kiitosta, kannustusta ja onnistumisten huomioimista, ei liikoja paineita. Varhaislapsuuteen kuuluu olennaisesti leikkimällä oppiminen. Koulussa oppimisen painopiste siirtyy tietoiseen harjoitteluun ja opettelemiseen.

Kannusta lasta siihen, että yrittämällä ja harjoittelemalla hän kyllä oppii tarvittavat taidot ja valmiudet. Hankalia asioita voidaan harjoitella yhdessä, eikä mitään tarvitse hallita heti. Lapsen uskoa omaan selviämiseen ja pärjäämiseen kannattaa tukea.

Lapsen päivään kuuluu paljon asioita, joista vanhemmat eivät tiedä mitään: Mitä tänään koulussa tehtiin? Mitä söit lounaaksi? Kenen kaverin kanssa vietit aikaa välitunnilla? Lapselle on tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita hänen ajatuksistaan, koulupäivästään, läksyistään ja kavereistaan. Lapsi tarvitsee vanhemman kiireetöntä läsnäoloa ja syliä. Illalla päivän jännitys ja rasitus voivat purkautua kiukkuna tai haluna olla vanhempien pieni lapsi.

Huomaa kehua lasta hänen onnistumisistaan: ”Olet hyvä ystävä kaverillesi.” ”Teit läksyt tosi reippaasti, hienoa!” ”Aamu sujui hienosti ja ehdit ajoissa kouluun, hyvä!” Kun lapsi epäonnistuu,

hän tarvitsee vanhemman rinnalleen vakuuttamaan, että hän kyllä oppii ja ettei kaikkea tarvitse osata heti.

 

Suvi Myllärniemi

Kasvatustieteen maisteri

Koordinaattori

MLL:n Hämeen piiri

MLL:n yhdistyksen rahastonhoitoa mittailemassa
 

22.5.2019

Tullessani työssäoppimisjaksolle MLL:n Hämeen piiriin en juurikaan tiennyt yhdistysasioista mitään. Tästä oli tuhannen taalan paikka lähteä oppimaan ja tarkastelemaan yhdistysten talousasioita ja rahastonhoitajien tehtäviä ulkopuolisen näkökulmasta. ”Kuvittele itsesi yhdistyksen uudeksi rahastonhoitajaksi, mitä tietoa löydät ja tarvitset, sekä mitä kysymyksiä herää.” Suurin piirtein näillä sanoilla ohjaajani Tia Valden neuvoi minut työssäoppimisen alkuun. Tietoahan löytyy, kun sitä vaan etsii, mutta löytävätkö yhdistysten rahastonhoitajat tarvittavat tiedot nopeasti, helposti ja mieluiten samasta paikasta.

Asiaa tutkittuani huomasin, että yhdistysnetissä on paljon hyvää tietoa ja materiaalia. Rahastonhoitajille on myös tehty oma käsikirjansa, johon on koottu oleellisimmat asiat tehtävän hoitoon. Tarkasteltuani materiaaleja laitoin ylös kysymyksiä, havaintoja ja puutteita. Asia, joka mietitytti, oli toiminnantarkastajien valinta. Osaisinko valita löytämieni tietojen varassa yhdistykselle toiminnantarkastajat ja minkälainen asiakirjapohja heillä tarvitsisi olla. Tämä olikin hyvä aasinsilta seuraavaan tehtävääni.

Selvitettyäni asioita lisää, loimme yhdessä ohjaajani kanssa alustavan ohjeen ja kutsukirjeen toiminnantarkastajille, sekä toiminnantarkastusta varten asiakirjapohjan. Toivottavasti näistä olisi tulevaisuudessa apua yhdistyksille.

Minut yllätti työssäoppimisjakson alussa ja yllättää edelleen, miten monipuolista ja hienoa yhdistysten toiminta on, sekä se, kuinka tärkeässä roolissa myös rahastonhoitajat ovat yhdistyksen toiminnassa.

Rahastonhoitaja on yhdistyksen talouden kivijalka. Yhdistyksen talousasioiden hoidossa yleisvastuu on hallituksella, mutta käytännön vastuu on rahastonhoitajalla. Hänen vastuullaan on paljon hoidettavaa, riippuen tietysti myös yhdistyksen toiminnan aktiivisuudesta. Rahastonhoitajan täytyy olla ajan tasalla mm. vero/ tulorekisteriasioista ja kirjanpidosta. Tehtävään täytyy perehtyä huolella. Rahastonhoitajan käsikirjassa oleva vuosikello on mahtava apuväline rahastonhoitajan työn suunnitteluun.

Toteutimme MLL:n Hämeen piirissä kyselyn yhdistysten rahastonhoitajille, jossa kartoitettiin yhdistysten talousasioita ja mahdollisia haasteita rahastonhoitajien työssä. Halusimme rahastonhoitajien äänet kuuluviin, jotta tiedämme, mihin asioihin he kaipaavat työssään tukea ja apua. Kyselyn vastausten perusteella asiat ovat suurimmalla osalla kyselyyn vastanneita yhdistyksistä hyvin hallussa, mutta haasteitakin löytyy. Kirjanpito koettiin monessa vastauksessa haastavaksi ja kirjanpito oli monessa yhdistyksessä ulkoistettu.

Ilahduttavaa oli lukea palautteita rahastonhoitajan työstä, kuinka se on opettanut monille uusia taitoja ja tietoisuus siitä, että tekee osaltaan tärkeää työtä lasten ja perheiden hyväksi.

Olkaa siis ylpeitä itsestänne, teette kaikki mahtavaa työtä yhdistyksissä.
 

Johanna Järvinen
Työssäoppija MLL:n Hämeen piirissä

 

Pienen tytön perhe sai oman kummin, jonka sylissä on kiva leikkiä.

 

Perhekummit tukevat

perheitä myös Päijät-Hämeessä

4.4.2019

Olen yhdistänyt perheitä ja vapaehtoisia perhekummeja Päijät-Hämeessä kohta vuoden ajan. Olen tavannut upeita perhekummeja ja perhekummiksi haluavia ihmisiä. Ihmisiä, jotka haluavat antaa omaa aikaansa tukeakseen lapsiperhettä edes pienen hetken.

Kilometrejä on vuoden aikana kertynyt, sillä Päijät-Häme on aika iso maakunta. Toimistoni on Lahdessa, mutta ajelen harva se viikko Heinolaan, Kärkölään tai Orimattilaan. Hartola, Sysmä ja Padasjoki pitäisi vielä valloittaa, vaikka niissäkin on tullut jo käytyä ainakin esittäytymässä. Alueeseeni kuuluvat myös Iitti, Myrskylä ja Pukkila.

Välillä perhekummeja on enemmän kuin perheitä, välillä joudun haeskelemaan kummeja. Neuvolat, sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät ovat hyviä ohjaamaan perheitä toimintaamme ja osa perheistä löytää meidät ihan itse. Perhekummeja tarvitaan kuitenkin jatkuvasti lisää. Kun tieto leviää, yhä useampi osaa hakea kummia. 

 

Väsymystä ja yksinäisyyttä

 

Yksi perhekummi kertoo olleensa itse yksinhuoltaja, joten hän tietää, kuinka rankkaa elämä voi välillä olla. Toinen taas on itse kokenut sen, ettei lapsi nuku öisin, joten hän haluaa tukea samassa tilanteessa olevaa perhettä jaksamaan.  

Eräs äiti kertoo väsymyksestään, yksinäisyydestään ja siitä, että olisi ihanaa, jos joku vahtisi lapsukaista sillä aikaa, kun hän käy vaikka kellarissa tai vie roskat. Tai että lapsi tutustuisi muihinkin aikuisiin kuin tarhan tädit. Että ei aina oltaisi vain kahdestaan.

Yhdessä perheessä isä on pääkaupunkiseudulla töissä, tulee myöhään illalla ja äiti hoitaa iltahulinat aina yksin. Toisessa opiskellaan ja käydään töissä ja siinä sivussa valvotaan öitä pienen vauvan kanssa.

Yksi isä toivoo, että jos joskus saisi siivota rauhassa vaimon kanssa. Perhekummi voi osallistua siivoukseen tai touhuta sillä aikaa perheen lasten kanssa.

”Mitenkäs se maksu, kun mä olen opiskelija”, kysyy yksi äiti. On kiva kertoa hänelle, että perhekummi tulee kotiin ihan ilmaiseksi.

 

Läsnäoloa ja kohtaamisia

 

Ihaninta on ollut olla mukana hetkessä, kun kummi ja perhe tapaavat ensimmäistä kertaa. Jaloissa saattaa pyöriä taapero, joka haluaa kovasti aikuisen huomiota. Rohkein kiipeää syliin. Isommat lapset käyvät varovasti esittäytymässä ja tutustumassa ”Ai onks toi meidän perhekummi?”

Yllättävintä työssäni on ollut ehkä se, miten ihania ja avuliaita ihmisiä Suomi on täynnä. Kuinka välittäviä, kärsivällisiä ja sydämellisiä perhekummit ovatkaan. Aina eivät kemiat käy yksiin, perheelle tulee muutoksia elämään tai kummisuhde katkeaa jostain muusta syystä. Sekin täytyy hyväksyä.

Kerroin ystävälleni, mitä työni pitää sisällään. ”Minä siis etsin perheille kummeja.”

”Ymmärrän, mutta mitä sä sen muun ajan teet? Minäkin olen kummi Planin kautta ja tililtäni lähtee rahaa perheelle kerran kuussa”, ystäväni sanoi.

”Tämä on erilaista kummiutta. Tästä sä et rahalla selviä”, nauroin hänelle.

”Mutta ei mulla ole aikaa”, ystäväni totesi.

Olisiko sinulla?

www.yhdessäeteenpäin.fi

 

Tiina Rintala-Siira
Kirjoittaja on Päijät-Hämeen perhekummikoordinaattori

Virtaa ja vertaistukea perhekahvilasta
 

”Ihana kun kesän jälkeen arki alkaa ja perhekahvila avaa ovensa”, totesivat Perhekahvilan lattialla ringissä istuvat vanhemmat. Lapset löysivät lelut ja leikkivät ringin keskellä aikuisille leluja esitellen.

Perhekahviloiden syksy on käynnistynyt iloisten jälleennäkemisten ja uusien tuttavuuksien merkeissä. MLL:n perhekahvilaan tullaan hakemaan vaihtelua pikkulapsiarkeen. ”Kotona ehtii kyllä nököttää”, eräs äiti kiteyttää syyn tulla Perhekahvilaan. Kesäaikana lähileikkipuistot ovat tulleet tutuiksi ja MLL:n syksyn perhetoiminnan käynnistymistä on jo odotettu. Lapset astuvat perhekahvilaan alkuun ujostellen, vanhemmat ovat mielissään saadessaan vertaisseuraa.

Lue lisää

 

 

 

Vanhemmuuden tukea osana LAPE-työtä

5.2.2018

Hämeen piirin yhdistykset ja yhdistystoimijat ovat mukana Lapsi- ja perhepalveluiden uudistamistyössä (LAPE). Linkin takaa löydät videon, joka kertoo oleellisen LAPE:sta. Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä toimeenpano näyttää hieman erilaiselta mutta tavoitteet ovat kaikkialla samat. Maakunnissa kehitetään perhekeskustoimintamallia, johon MLL:n toiminnotkin jatkossa liittyvät. Erityisesti matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen kehittäminen sekä vanhemmuuden tuki ovat MLL:n vahvuus kokonaisuudessa. Perhekahvilat mutta myös kaikki muut MLL:n yhdistysten toiminnot voivat olla osa tulevia perhekeskuksia ja kohtaamispaikkoja. Kokonaisuutta vasta rakennetaan.

Lue lisää

Keiloja ja ennakkoluuloja kaatui Valkeakosken keilahallissa

7.12.2017

Valkeakosken keilahallilla kävi maanantai aamuna 27.11. iloinen kuhina, kun parikymmentä nuorta saapuivat viettämään yhteistä hetkeä keilaamisen parissa. Paikalla oli Tyryn yläkoulun 9-luokkalaisia tukioppilaita sekä Nauha ry:n tukiasumisyksikössä asuvia, yksin maahan tulleita maahanmuuttajanuoria.

Lue lisää

 

Lähihoitajaopiskelijat opettivat lapsen oikeuksia MLL:n perhekahviloissa

20.11.2017

Lokakuussa Ammattiopisto Tavastian lähihoitajaopiskelijat kävivät läpi lasten oikeuksia MLL:n perhekahviloissa lapsia osallistavin menetelmin. Lapsille opetettiin lasten oikeuksia esimerkiksi piirtämisen, leikin, tanssin ja nukketeatterin keinoin Kalvolan, Hauhon, Tuuloksen, Iittalan ja Hämeenlinnan perhekahviloissa. MLL:n perhekahvilat ovat lapsiperheiden matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa vanhemmat voivat tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin ja lapset saavat ikäistään seuraa.

Lue lisää

100 kertaa meidän koulu – Oikeus olla ja unelmoida

7.8.2017

Valtakunnallinen Koulurauha lukuvuodelle 2017–2018 julistetaan Helsingissä 24.8.2017 kello 9.30-10.30. Julistuksen tarkoituksena on tuoda oppilailta oppilaille viesti ja muistutus siitä, että viihtyisä ja turvallinen koulu syntyy kaikkien oppilaiden yhteistyöllä. Julistustekstin ovat laatineet Koulurauha-ohjelman helsinkiläisistä pilottikoulujen oppilaista koottu työryhmä. Suomen 100-vuotisjuhlien hengessä Koulurauha-vuoden teema tälle lukuvuodelle on: 100 kertaa meidän koulu – Oikeus olla ja unelmoida.

Lue lisää

 

Lastenhoitokurssi antaa eväitä elämään

12.5.2017

MLL:n Hämeen piiri järjestää vuosittain yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa lastenhoitokursseja. Kurssi antaa valmiuksia lastenhoitotehtäviin perheissä, vaikka ei varsinaista tutkintoa tai pätevyyttä annakaan. Kurssit ovat kaikille avoimia ja niissä opitaan yleishyödyllisiä taitoja, joista jokainen hyötyy jossain kohtaa elämässään.

Lue lisää

 

MLL:n Hämeen piiri kannustaa nuoria hankkimaan erilaisia työkokemuksia

7.5.2017 - Julkaistu Work Pilotsin blogissa

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Erilaisilla toimintamalleilla ehkäistään ongelmien kasautumista, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Yhteistyöhön lähteminen Work Pilotsin kanssa koettiin MLL:n Hämeen piirissä luontevaksi tavaksi parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla lyhytaikaisia työtehtäviä.

Ensimmäiset työelämän kokemukset ovat erityisen merkityksellisiä nuoren itsetunnon ja tulevaisuuden kannalta. Nuoren on tärkeää saada kokemuksia ja palautetta työstään. Lyhyiden keikkatöiden avulla nuori voi hakea kokemuksia eri aloilta ja kartuttaa ansioluetteloaan seuraavia työpaikkoja ajatellen. Positiiviset kokemukset auttavat eteenpäin.

Lue lisää

 

MLL:n lastenhoitotoiminnan hoitajat tutustuivat diabeteslasten arkeen

16.3.2017

Tampereen Diabetesyhdistys järjesti helmikuussa MLL:n Hämeen piirin lastenhoitotoiminnan hoitajille Diabeteslapsen arki -koulutusillan. Koulutuksen tarkoituksena oli antaa hoitajalle valmiuksia toimia diabeteslapsen hoitajana. Diabetesyhdistyksen toiveena oli myös, että yhdistyksen jäsenperheet voisivat turvallisin mielin tilata MLL:n lastenhoitotoiminnan hoitajia, jotka ovat käyneet diabetesyhdistyksen koulutuksen.

Lue lisää